Valokuvausta ”tosissaan” harrastaville ja ammattivalokuvaajille on varmasti monille selvää, mikä on raakakuva. Kuitenkin ainakin itse olen törmännyt moniin valokuvaajiin ja ”valokuvaajiin”, jotka eivät kuvaa ”raakana”
Joillekin se on tietoinen valinta – esimerkiksi yksi suuresti ihailemani graafikko/studiokuvaaja kuvaa ainoastaan JPEG:inä. Mutta niihinkin törmään, jotka eivät edes kunnolla tiedä, mikä raakakuva on – tai jotka eivät kenties osaa käsitellä raakakuvista sen hienompia kuin mitä kameran ulos syöttämät valmiit JPEG:it ovat.
Se, kuvaako raakakuvaa vai ei, ei välttämättä kerro siitä, onko hyvä valokuvaaja, mutta se voinee kertoa siitä, onko hyvä kuvankäsittelijä.
Raakakuva (RAW) on nimittäin valokuvan ”häviötön” tiedostomuoto eli siinä on talletettuna ”puhtaana” versiona kaikki se data, jonka kamera pystyy tallentamaan.
Kameran ulos syöttämä JPEG-kuva taas on sellainen kuva, johon kameran automatiikka on jo tehnyt esimerkiksi värikorjauksia ja jota kamera on pakannut. Se ei siis enää sisällä kaikkea sitä mahdollista dataa, jonka kamera kykenee tallentamaan, vaan se on ikään kuin kameran itsensä ”kehittämä” kuva. Ja koska tämä kuva sisältää vähemmän dataa kuin raakakuva, niin se antaa tavallaan vähemmän raaka-ainetta enää kuvaajan itsensä tekemälle jälkikäsittelylle.
Ja minähän ainakin haluan ”kehittää” ihan itse kuvani ja tehdä niistä juuri tasan sellaiset kuin oma silmäni parhaaksi näkee, enkä antaa kameran tekniikan määräillä, millainen ottamastani kuvasta tulee, kun se on valmis. Lisäksi kun käsittelen kuvani RAW-tiedostosta, siitä tulee paljon PALJON parempi kuin se JPEG, jonka kamera sylkee automaattisesti ulos itsestään.
Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Kun aloin joskus parikymppisenä kuvaamaan RAW:ia ja jälkikäsittelemään raakakuvat itse JPEG:ksi, lopputulos oli monesti huonompi kuin se JPEG-kuva, jonka kamera jo itse oli ”käsitellyt”. Tämä kertoi siitä, että en osannut ”kehittää” raakakuvaa oikein enkä hyödyntää kaikkea sitä potentiaalia, mitä raakakuvissa on.
Kun raakakuvan avaa, niin sen antama kuva on sellaisenaan aika vaisun näköinen. Siitä on sitten osattava säätää ”valmis” kuva. Ja tällä en nyt tarkoita tosiaankaan mitään kuvamanipulaatiota, vaan nimenomaan digikuvan ”kehittämistä” valmiiksi kuvaksi vähän samalla tavoin kuin ennen kehitettiin filmikuvat. Toki raakakuvat antavat myös JPEG:tä isommat mahdollisuudet rajummallekin kuvankäsittelylle sekä kuvamanipulaatiolle – ja siten luovuudelle.
Tässä on yksi esimerkkikuva. Ylempänä on kameran ulos syöttämä JPEG-kuva ja sen alla oma raakakuvasta käsittelemäni kuva. Kumpi mielestäsi on hienompi?
Ei tuo kameran JPEG:kään toki hassumpi ole, ja suurin merkitys RAW-kuvalla on silloin, jos joutuu kuvaamaan todella haasteellisissa valaistusoloissa, kuten erittäin vähäisessä valossa, pahassa sekavalossa tai alati muuttuvissa valaistusolosuhteissa. Silloin RAW-kuvat antavat paljon anteeksi, eikä haittaa, vaikkei kaikki osuisi ihan nappiin jo kuvaustilanteessa, sillä RAW-kuvasta saa sitten jälkikäteen ”kaivettua” kuvan esiin ja hiottua sen kelvolliseksi.
Toki AINA on niin, että mitä paremman kuvan saa napattua jo heti kuvaustilanteessa, niin sitä parempi on lopputulos, vaikka olisikin sitten kuinka taitava kuvankäsittelijä. Toisin sanoen ei voi vaan napsia ”huonoja” kuvia ja photoshopata niistä sitten hyviä, vaikka jälkikäteen voikin aina tehdä jotain parannuksia.
Tässä vielä toinen esimerkkikuva tuosta samaisesta kuvaustilanteesta – ylempänä on kameran luoma JPEG, alla itse käsittelemäni:
Ja tässä vielä sisäurheilusta vastaavanlainen esimerkki, tosin tässäkään tapauksessa kuvaustilanne ja sen valaistus eivät olleet mitkään haastavimmat mahdolliset, mutta kuvista näkee silti, millainen fiilisero on kameran JPEG:llä (ylempi kuva) ja itse käsittelemälläni kuvalla (alempi kuva):
Rakastan raakakuvaa yli kaiken, enkä nykyisin enää mistään hinnasta suostuisi kuvaamaan pelkkää JPEG:tä, sillä raakakuvista aukeaa kirjaimellisesti niin paljon enemmän mahdollisuuksia toteuttaa itseään!
Ja vaikka alkuun ei osaisikaan ”kehittää” raakakuvaa edes sen laatuiseksi kuin mikä on kameran automaattisesti käsittelemä JPEG, niin tässäkin asiassa harjoittelu tekee mestarin.
Tässä muutamia vinkkejä niille, jotka vasta aloittelevat RAW:ina kuvaamista:
- kuvaa aina tiedostomuotona RAW + JPEG – tällöin näet kuitenkin nopeasti kameran tekemistä JPEG:eistä, että millainen kuvasta tuli noin suunnilleen
- kun ryhdyt harjoittelemaan raakakuvan ”kehittämistä”, kiinnitä huomiota ainakin seuraavien ominaisuuksien säätämiseen: kirkkaus, kontrasti, väritasapaino, värisävyt, saturaatio, terävyys
- aluksi voit käyttää kameran luomaa JPEG:tä mallikuvana ja tähdätä siihen, että opit itse kehittämään raakakuvasta ensin samanlaisen – kun se onnistuu, niin sen jälkeen seuraava askel on käsitellä kuvasta parempi kuin kameran tarjoama JPEG
- avot – päästä luovuutesi irti!
Rohkeasti vaan kokeilemaan. Kaikenlaisia vinkkejä ja ohjeita voi etsiä ja lueskella loputtomiin, mutta itse sanoisin, että oma silmä + yöunet ovat paras ”oppikirja”. Toisin sanoen kokeile eri säätöjä, käsittele kuvista erilaisia versioita ja vertaile eri lopputuloksia keskenään.
Ja siinä vaiheessa, kun et enää osaa sanoa, mikä versioista miellyttää omaa silmää eniten (tai viimeistään siinä vaiheessa, kun jokainen kuvasi alkaa silmissäsi näyttämään p*******), mene nukkumaan. Kun omaa kädenjälkeä seuraavana päivänä katsoo uusin silmin, näkee taas paremmin, missä on onnistunut ja mitä vielä kannattaisi ehkä muuttaa.
Inspiroivia kuvankäsittelyhetkiä itse jokaiselle!
-Milla
Postauksen vesiurheilukuvat on otettu Sonyn A6300 -kameralla, joka minulla on testikäytössä Rajala Ambassador -haasteen myötä. Snookerkuvan olen ottanut omalla kamerallani (Canon 5D Mark III).
Postaus on julkaisu alunperin Voima-Vahtilan blogissa täällä.
Ps. Ai niin, varoituksena vielä, että jos valokuvaamiseen jo saa upotettua suunnattomasti aikaa, niin kuvankäsittely nielaisee helposti koko yön jos toisenkin… t. usein pöllönsilmin aamutunneilla kukkuva kuvakäsittelijä
Pps. Lue myös:
Sony A6300 – impressed or not?
Pienen kyseenalaistajan ajatuksia valokuvaamisesta
Mikä valokuvauksessa on parasta & tärkein kuvausvinkki
Kiinteiden linssien lumoa, Canon vs. Nikon & pari kuvausvinkkiä