Murehdin sitä itsekin aikanaan, kun suunnittelin omia häitäni: Mitä jos hääpäivänä sataa? Miten silloin käy? Saammeko otettua mitään hienoja hääkuvia?
Näin jälkikäteen tiedän, että sen murehtiminen oli aivan turhaa, monestakin syystä.
Ensinnäkin: Harvoin etenkään kesällä sataa koko päivää aamusta iltaan, vaan sateet ovat kuuroittaisia.
Toiseksi: Sateisella ja pilvisellä säällä saa todella tunnelmallisia kuvia ja voi ottaa käyttöön ihanaakin ihanampia sateenvarjoja (joita minulla on tarjota lainaksi hääpareille, joita kuvaan). Ja tärkeintähän on se, millainen fiilis hääparilla on, sillä se fiilis ja hääparin välinen intensiteetti ja kemia on se, mikä hääkuvissa on tärkeintä, eikä sen synnyttäminen ole säästä tai kuvausolosuhteista kiinni, vaan siitä, osaako kuvaaja jalostaa ne tunteet hääparista esille ja vangita ne valokuviin.
Kolmanneksi: Sateisella ja pilvisellä säällä harvemmin on tukahduttavan kuuma, mikä tarkoittaa sitä, ettei miesväen tarvitse läkähtyä pukujensa sisälle eivätkä naisväen meikit ole koko ajan valumassa hien mukana pois ja kukaan häävieraista ei toivon mukaan saa auringonpistosta tai lämpöhalvausta. Hääparin ei myöskään tarvitse murehtia auringossa palamisesta, eikä morsiamen välttämättä tarvitse nauttia litroittain vettä nestehukan välttämiseksi, minkä seurauksena hän välttyy siltä, että joutuisi koko ajan ravaamaan naistenhuoneessa (se operaatio kun ei häämekossa välttämättä aina ole mikään maailman helpoin operaatio 🙂 ).
Neljänneksi: Pilvinen sää on tavallaan turvallisempi ja helpompi potrettikuvien ottamisen kannalta etenkin, jos kuvat otetaan kesällä keskellä päivää, jolloin aurinko porottaa kirkkaana kohtisuoraan taivaalta ja langettaa´kasvoille voimakkaita varjoja ja häikäisee silmiä (toki ammattikuvaaja osaa huomioida nämä seikat ja kääntää ne hyödyksi ihan yhtä lailla kuin hän osaa kääntää sateenkin voimavaraksi, ja loppujen lopuksi kaikissa sääolosuhteissa on aina ne omat plussat ja miinuksensa).
Viidenneksi: Sateen jälkeen paistaa aina aurinko! Ja jos se aurinko päättää kurkistaa pilvien takaa jo hääpäivän aikana, luvassa voi olla todella kauniita hetkiä, ja puolipilvisen sään auringonlaskut ovat usein niitä kaikkein kauneimpia…
Tässä alla on joitain hääkuvia, jotka olen ottanut sateisina ja pilivisinä päivinä.
Ensimmäiseksi on ihka ihana pari Porista. Olimme suunnitelleet potrettikuvauksen upealle rantakalliolle, ja sateesta huolimatta saimme upeita otoksia, ja itse asiassa pilvinen ja synkeä sää toi kuviin ihan omanlaistaan dramaattista tunnelmaa. Vastaavanlaista fiilistä olisi ollut mahdoton toteuttaa kirkkaassa auringonpaisteessa.
Aina kun sade lakkasi hetkeksi, heitimme sateenvarjon pois, ja urhea bestman oli heti ojentamassa sitä takaisin, kun taas alkoi ripottamaan. Välillä syöksyimme hääautoon piiloon tai rannalle sijaitsevan majakan terassille sateensuojaan, kun satoi rankemmin.
Illalla kävin vielä nykäisemästä hääparia hihoista, kun taivaanrannassa hehkui kokonainen sateenkaari.
Seuraavaksi on luvassa jokunen kuva syyshäistä, jotka kuvasin viime syksynä, kun lehdet olivat jo pudonneet puista, sataa tihutti liki koko päivän ja ilmakin oli aika kolea. Karun syksyisistä lähtökohdista huolimatta kuvista tuli mielestäni todella kauniita ja ihmekös se, koska hääpari oli taas kerran niin ihana 🙂
Viime elokuun lopun kuvauksissa olimme hääparin kanssa kuin kilpasilla sateen kanssa. Sadepilvet pyöriskelivät ympärillämme koko potrettikuvauksen ajan, ja vihkimisen aikana satoi, mutta aina, kun hääpari laittoi jalkansa ulkosalle, ei satanut, ja välillä jopa aurinko pilkoitteli pilvien lomasta. Illan mittaan sää selkiytyi, ja meitä hellittiin vielä upealla ilta-auringolla ja auringonlaskullakin. Pilvisen päivän auringolaskut voivat olla joskus todella upeita… Ja on ihanaa, jos juhlapaikalle paistaa illalla aurinko, koska silloin on helppo illalla juhlimisen lomassakin vielä sopivien hetkien osuessa kohdalle livahtaa ottamaan joitain lisäpotretteja.
Mitä sanot, näyttävätkö nämä kuvat siltä, että ne on otettu vähän sateisena ja pilvisenä päivänä?
Ja tässä vielä yhden pilvisen kesähääkuvauksen helmiä:
Omissa häissäni 16.6.2012 ei satanut, muttei onneksi ollut kauhea hellekään. Me otimme viralliset potrettikuvat kuitenkin jo puolitoista viikkoa ennen häitämme, keskiviikkoiltana 7.6.2012. Kun ajoimme tuolloin kuvauspaikalle, satoi oikein urakalla, ja silloin en vielä omistanut niitä upeita erilaista hääsateenvarjoiksi soveltuvia sontsia, jotka myöhemmin olen hankkinut hääkuvauksia varten. Meillä ei siis ollut mitään varasuunnitelmaa, mutta sade lakkasikin juuri, kun aloitimme kuvauksen ja saimme nauttia vielä ilta-auringostakin.
Kävi kuitenkin niin, että nurmikko, jolla kuvia otimme, oli läpimärkä ja onnistuin pilaamaan valkoiset satiininilkkurini. Tämä ei kuitenkaan ollut minulle maailmanloppu, koska hääkuvat olivat minulle tosi tärkeä asia, ja se kaikki oli niiden kuvien arvoista.
Tästä kuitenkin opin varoittamaan kaikkia omia tulevia hääpareja, että kannattaa varautua märkään nurmikkoon, mutta toisaalta ei pidä antaa tuollaisten seikkojen liikaa rajoittaa niin kuvien ottamista kuin mitään muutakaan tekemistä sinä oman elämän yhtenä tärkeimpänä päivänä. Haittaako se nyt niin paljon, jos kengät vähän kastuvat tai hameenhelma ja lahkeet vettyvät tai vaatteet vähän likaantuvat – niitähän käytetään vain tuon yhden kerran ja yhtenä elämän tärkeimmistä päivistä, eikä ole mitään ideaa, että antaa liiallisen varomisen rajoittaa omaa iloa ja onnea.
Kehotankin aina hääparia heittäytymään ihan täysillä niiden valokuvienkin ottamiseen, sillä fiilis ja oma heittäytymiskyky takaavat sen, että hääpäivästä tulee unohtumaton, olivat olosuhteet sitten mitä tahansa. Ja lisäksi valokuvausta ajatellen kaikkein ihanimmille kuvauspaikoille pääseminen saattaa vaatia hiukan metsässä tai pellolla rämpimistä tai kalliolle kiipeämistä eli toisin sanoen hiukan seikkailumieltä. Mutta voin luvata, että upeiden kuvien lisäksi niistä kokemuksista syntyy myös niitä hääpäivän hauskoja ja unohtumattomia muistoja 🙂
Vaikka asenne on aina tärkein, oli kyse liki mistä tahansa elämässä, niin kosteisiin kuvausolosuhteisiin voi toki kuitenkin varautua sateenvarjojen lisäksi esimerkiksi siten, että ottaa vaihtokengät mukaan. Kaikissa potreteissa kengät eivät edes näy, joten hääparilla voi olla jalassaan yhtä hyvin lenkkarit tai kumisaappaat. Jos seistään korkeassa heinikossa tai pellon keskellä, eivät ne kengät kuitenkaan näy kuvissa, ja jos morsiamella on maahan asti ulottuva helma, hän voi huidella vaikka koko potrettikuvauksen Hai-saappaissaan!
Itse raahaan aina hääkuvauksissa mukanani omaa sateenvarjovalikoimaani, jota hääpari voi tarpeen vaatiessa hyödyntää (monilla toki on hankittuna omakin hääsateenvarjo). Lisäksi mukanani on esimerkiksi muovipusseja ja sadeviittoja, joita voi hyödyntää vaikkapa istuinalusina tai vaatteiden suojana, jotta ei tarvitse antaa märkien olosuhteiden rajoittaa mahdollisia kuvausideoita tai hääparin kuvaustoiveita.
Lisäksi kameroitani ja minua ei ole tehty sokerista eli kuvaajana minua ei sade haittaa pätkääkään 🙂 Sade on todellakin ennemminkin mahdollisuus kuin uhka! Itse vielä odotan sitä tilannetta ja rohkeaa hääparia, joka raivokkaimmassakin myrskyssä on valmis heittäytymään mukaan tilanteeseen ja ikuistamaan kanssani mitä ikimuistoisimmat ja omalaatuisimmat hääkuvat.
Vaikka oikeasti totuus on, että jokaisesta hääparista joka tapauksessa syntyy aina ihan omanlaisia otoksia, koska me kaikki olemme erilaisia, jokainen kuvaustilanne on erityinen – ja jokainen rakkaustarina on ainutlaatuinen, eikä sitä mikään sääolosuhde muuksi muuta <3
Tässä on vielä esittely kaikista sateenvarjoistani, jotka ovat vapaasti myös asiakkaideni käytössä. Jos tulen kuvauksiin autolla, voin ottaa mukaan vaikka kaikki, mutta jos tahdot erityisesti jonkun tietyn sateenvarjon käyttöön, siitä kannattaa mainita etukäteen, että varmasti otan juuri sen mukaan – ja näitähän voi tietty hyödyntää kuvausrekvisiittana, vaikkei edes sataisikaan! 🙂
Ensimmäisenä valkopilkullinen röyhelöreunainen ja vintage-tyylinen varjo, joka on ollut hääkuvauksissani suosituin tähän mennessä:
Itse pidän kovasti tästä kermanvärisestä pilkullisesta vintage-henkisestä varjosta:
Kolmantena vaihtoehtona on lila niin ikään vanhan ajan tyylinen varjo:
Nyt alkusyksystä tilasin kolme uutta sateenvarjoa, joista omaksi lempparikseni nousi tämä läpinäkyvä ”lintuhäkki”-mallinen yksilö:
Lisäksi hankin tällaisen hyvin perusmallisen tyylikkään kokovalkoisen varjon:
Tämä valkoinen varjo on järjettömän iso ja se antaa suojaa kahdelle henkilölle rankallakin sadekelillä:
Loppuun vielä tummanvihreä vaihtoehto, jonka malli on tismalleen sama kuin aiemmin mainitun kokovalkoisen ”perusmallisen” varjon:
Lisää kuvia näistä seitsemästä eri sateenvarjosta voit käydä katsomassa täältä: Seitsemän erilaista sateenvarjoa, joita voi hyödyntää (hää)kuvauksissa
<3:llä, Milla
Olen helsinkiläinen valokuvaaja/täyspäiväinen yrittäjä ja teen hääkuvauksia kaikkialla Suomessa.