”Aurinko laskee seuraavan kerran 27. heinäkuuta.”
Tätä oli hassua ajatella, kun olimme Utsjoella viime viikolla. Rakastan sitä, kun on valoisaa ympäri vuorokauden, ja aivan pohjoisessa päivää kestää kesällä tosiaan useamman kuukaudenkin. Uskomatonta!
Toisaalta se kostautuu toki talvella, jolloin aurinko ei vastaavasti nouse laisinkaan moneen viikkoon. Veikkaan, että sen kokeminen olisi vielä yötöntä yötäkin häkellyttävämpää.
Nyt tuntui toki huvittavalta, kun nukkumaan mennessä piti aina tukkia kaikki ikkunat pyyhkeillä tai huiveilla, kun muuten on niin valoisaa, ettei meinaa nukuttaa kunnolla.
Vietämme joka kesä jonkun verran aikaa Kuusamossa, joka sijaitsee hiukan napapiirin eteläpuolella. Utsjokeen verrattuna siellä oli tähän aikaan vuodesta öisin ihan ”pimeää”, ja laskeehan se aurinko Kuusamossa tällä hetkellä reiluksi tunniksi. Sama ikkunoiden pimennysoperaatio siis sielläkin täytyy aina öiksi tehdä tai siis siksi ajaksi, jona haluaa nukkua.
Koska koko ajan on valoisaa, niin monina vuosina olemme kyllä antaneet vuorokausirytmimme heittää häränpyllyä ja eläneet ihan tasan sellaista rytmiä kuin mitä on hyvältä tuntunut. Se on usein tarkoittanut sitä, että nukkumaanmeno on aina vaan venynyt ja venynyt, ja lopulta olemme viettäneet ”yötä” keskellä päivää. Mutta haittaakos tuo lomalla 🙂
Nämä kuvat on otettu tällä viikolla Kuusamossa iltakymmenen ja yhdentoista välillä. Pilettömänä iltana se on mielestäni kaunein hetki lähteä soutelemaan.
Ilta-aurinko matelee hitaasti pohjoista taivaanrantaa pitkin vasemmalta oikealle tipahtaakseen vain ihan hetkeksi sen taa. Sitten se pian alkaakin jo uudestaan hitaasti kivuta ylöspäin itää kohden.
Ihanaa, aurinkoista viikonloppua kaikille <3
